Työelämä

Suolistosairaus ei lähtökohtaisesti estä minkään työn tekemistä, mutta oireista, sairauden vaikeusasteesta sekä toimialasta ja työnkuvasta riippuen vaikutuksilta ei aina voida välttyä. Tiettyihin ammatteihin voi liittyä myös erityisiä terveysvaatimuksia, jolloin suolistosairaus voi aktiivisuudesta, vaikeusasteesta tai lääkityksestä riippuen olla esteenä työhön.

Vaikutukset työelämään riippuvat paljon suolistosairauden yksilöllisistä oireista. Suolistosairauksille tyypillistä on aaltoileva oirekuva, jossa aktiiviset ja rauhalliset kaudet vuorottelevat. Muutos oireissa ja olossa voi tapahtua nopeastikin eikä ole useinkaan ennakoitavissa. Ammatinvalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota työn kuormittavuuteen ja siihen, miten oman sairauden oireet ja työ on yhdistettävissä. Verkkosivuiltamme voit tulostaa Tietoa työpaikalle -esitteen, jonka voit viedä esimerkiksi omalle työpaikallesi lisäämään tietoa ja ymmärrystä suolistosairauksista työelämässä.

Suolistosairaudet ry toteutti v. 2021 yhdessä kolmen muun järjestön kanssa kyselytutkimuksen pitkäaikaissairauksien ja työelämän yhdistämisestä. Tutkimukseen osallistuvista suurin osa pystyi sairaudestaan huolimatta jatkamaan samoissa työtehtävissä, mutta moni kaipasi lisää tukea työelämään sekä lisätietoa erilaisista tukimuodoista.

Sairauden mahdollisia vaikutuksia työelämään

Vessa

Työnkuvasta ja -paikasta riippuen vessassa käynti voi aiheuttaa päänvaivaa, sillä suoliston oireiden vuoksi välitön vessaan pääsy voi olla usein välttämätöntä. Vessaan voi joutua lähtemään pikaisesti esimerkiksi kesken kokousten, asiakastapaamisten, kassavuoron tai osastokierron. Kaikissa työnkuvissa, esimerkiksi kuljettajana, vessaa ei välttämättä ole edes välittömästi saatavilla. Vessatarpeen ennakoimattomuus aiheuttaa sairastavissa usein stressiä sekä kiusallisia tilanteita. Vessaan pääsyn lisäksi ongelmia voi tulla puutteellisista wc-tiloista, joissa ei ole saatavilla esimerkiksi juoksevaa vettä tai riittävää yksityisyyttä.

Työntekijän kannalta olisi keskeistä, että hänellä olisi aina tarvittaessa vapaa pääsy vessaan, jonka puitteet ovat riittävät ja takaavat yksityisyyden. Kokousten ja asiakastapaamisten väliin on hyvä suunnitella vessataukoja, joista pidetään myös kiinni. Työvuorojen suunnittelussa kannattaa varmistaa, että henkilöstöä on riittävästi, jotta vessataukojen pitäminen onnistuu.

Vessakäynnit voivat aiheuttaa ongelmia myös työyhteisössä, jos työkaverin vessassa käyntiä rajoitetaan tai kommentoidaan jollakin tavalla. Työyhteisössä on tärkeää sopia yhteisistä käytänteistä vessataukoihin liittyen, jotteivat sairastavan vessakäynnit aiheuttaisi paheksuntaa tai tarpeetonta kommentointia.

Työaika

Erityisesti vuorotyössä oireiden ja työn yhteensovittaminen voi aiheuttaa haasteita, sillä usein epäsäännöllinen uni- ja ruokailurytmi vaikeuttavat suolistosairauden oireita. Oireet voivat olla myös hankalampia tiettyyn aikaan päivästä, esimerkiksi aamuisin. Lisäksi välttämättömien hoitokäyntien ja työajan yhdistäminen voi olla ongelmallista, varsinkin jos hoitoaikoihin ei kykene itse vaikuttamaan.

Suolistosairautta sairastava hyötyy yleensä työpaikkaan- ja aikaan liittyvien käytänteiden joustavuudesta. Esimerkiksi joustava tai liukuva työaika ja etätyömahdollisuus helpottavat monien sairastavien tilannetta. Työajan ja -paikan joustoilla kyetään sopeutumaan myös suolistosairauden arvaamattomiin hetkellisiin poissaoloihin ilman tarvetta sairauspoissaoloille. Vuorotyössäkin olisi hyvä pyrkiä vuorojen säännöllistämiseen, sillä varsinkin lyhyellä varoitusajalla muuttuva työrytmi voi johtaa sairauden hoitotasapainon järkkymiseen sekä sairauspoissaoloihin.

Työergonomia ja fyysinen kuormitus

Erilaiset yksitoikkoiset ja staattiset asennot, kuten paikallaan istuminen toimistotyössä, voivat vaikeuttaa ja hidastaa suoliston toimintaa sekä aiheuttaa tai pahentaa kipuja. Staattisia asentoja voidaan pyrkiä myös vähentämään esimerkiksi työnkuvan muutoksilla tai vuorosuunnittelulla. Toimistotyössä huomiota on hyvä kiinnittää työasentojen vaihteluun ja istumismukavuuteen.

Suolistosairauteen liittyy usein vatsan alueen turvotusta sekä kipuja, jotka voivat vaikuttaa työvaatteiden istuvuuteen sekä mukavuuteen. Turvotuksen vuoksi vaatekoko voi myös vaihdella, jolloin erityisesti kireät ja joustamattomat vaatteet voivat lisätä epämukavuutta ja kipuja. Pukeutuminen töissä tulisi olla mahdollista tavalla, joka ei pahenna oireita. Jos työvaatteet tarjotaan työpaikalta, tulisi työvaatteita olla mahdollista saada käyttöön useassa koossa.

Fyysisesti kuormittava työ voi aiheuttaa tai pahentaa suolistosairauteen tai sen liitännäissairauteen liittyvää kipua ja oireilua erityisesti sairauden aktiivisessa vaiheessa.

Työyhteisö ja henkinen kuormitus

Suolistosairautta sairastava voi työpaikalla kokea henkistä ja sosiaalista painetta mahdollisesti heikentyneestä suoriutumisestaan ja poissaoloistaan. Sairastava voi pelätä työyhteisön kielteistä suhtautumista tai ymmärtämättömyyttä. Monet kokevat syyllisyyttä, sillä työkavereita ei haluta jättää pulaan. Osa voi pyrkiä kompensoimaan riittämättömyyden tunnetta sekä poissaoloja epävirallisilla ylitöillä tai ylisuorittamisella. Uhkana on, että kaikki voimavarat kuluvat työstä suoriutumiseen, jolloin energiaa ei riitä vapaa-ajalla mielekkäiden asioiden tekemiseen. Tämä vaarantaa työstä palautumisen. Työpaineet yhdistettynä suolistosairauden kuormitustekijöihin altistavat työuupumukselle.

Kun työtä mukautetaan, työnantajan kanssa on hyvä sopia siitä mitä muulle työyhteisölle kerrotaan. Asiasta sopiminen on tärkeää, jotta muut työyhteisössä ymmärtävät mukautettujen toimintatapojen olevan perusteltuja. Jokainen sairastava saa itse päättää kuinka paljon ja mitä sairaudestaan muille kertoo, mutta monesti avoimuus lisää tietoisuutta ja ymmärrystä sekä poistaa turhaa stressiä.

Suolistosairaus sekä sen hoitoon käytetyt lääkitykset voivat aiheuttaa muutoksia sairastavan kehossa. Esimerkiksi kortikosteroidikuurin aikana voi esiintyä turvotusta ja niin sanottua kuukasvoisuutta. Sairauden akuutit vaiheet sekä huono ravitsemuksen tila voi aiheuttaa myös voimakasta laihtumista. Osalla ruokaan itsessään liittyy pelkokokemuksia. Kehoon ja ruokailuun liittyvät kommentit voivatkin olla suolistosairautta sairastaville ahdistavia kokemuksia. Työpaikalla olisikin tärkeä sopia työyhteisön vuorovaikutuksen säännöistä ja käytänteistä sekä keho- ja ruokarauhasta.

Reittejä työkyvyn tukemiseen

Jos itselle sopivan ammatin löytäminen on vaikeaa tai sairaus heikentää työkykyä, kannattaa tutustua erilaisiin työkykyä tukeviin palveluihin. Tukea voi saada esimerkiksi kuntien TE-palveluista tai ammatillisesta kuntoutuksesta.  Työntekijät voivat töitä koskevissa asioissa kääntyä myös työterveyshuollon, työpaikan työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen sekä ammattiliittojen palvelujen puoleen.

Työterveyshuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli työkyvyn tukemisessa työpaikalla. Vaikka sairautta hoidettaisiin pääasiassa muussa toimipaikassa, työterveyshuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä silloin, jos tarvitsee tukea esimerkiksi työn järjestelyissä, muutoksissa tai työajassa. Työterveyshuolto voi neuvotella yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa siitä, millaiset järjestelyt tukisivat työkykyä.

Poissaolot

Sairauspoissaoloja ei voi aina ennakoida – varsinkaan suolistosairauden kaltaisten, arvaamattomien sairauksien kohdalla. Poissaoloihin voidaan kuitenkin vaikuttaa ja varautua työpaikalla etukäteen. Työnantajan ja -tekijän on hyvä etukäteen sopia, kuinka poissaolojen aikana toimitaan. Esimerkiksi vakituinen työpari voi olla hyödyksi.

Lyhytaikaisessa poissaolossa riittää ilmoitus työnantajalle tämän ohjeiden mukaisesti. Pitkäkestoisen poissaolon aikana, kun työnantajan palkanmaksuvelvoite on päättynyt, on työntekijällä oikeus Kelan sairauspäivärahaan. Palkanmaksuvelvoite vaihtelee työehtosopimuksittain. Täysipäiväisen sairausloman lisäksi vaihtoehtona on osasairauspäiväraha tilanteisiin, joissa osittainen työnteko yhä onnistuu.

Jos et sairauden vuoksi kykene palaamaan aiempaan työhön tai työkyvyttömyys pitkittyy, voit saada apua kuntoutuksesta tai määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä eli niin sanotusta kuntoutustuesta. Kuntoutustuella voit kuntoutua tai esimerkiksi opiskella uuden ammatin. Mikäli työskentely ei ole mahdollista kuntoutustuen jälkeenkään, voi sinulla olla oikeus myös toistaiseksi voimassa olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Tilanteissa, joissa työnantajan kanssa ei päästä yhteisymmärrykseen esimerkiksi poissaoloista tai työyhteisössä tapahtuu häirintää, kannattaa apua pyytää työpaikan työsuojeluvaltuutetulta ja/tai luottamusmieheltä sekä omalta työterveyshuollolta. Neuvoja voi kysyä myös omalta ammattiliitolta.