Eduskuntavaalit 2027
Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18.4.2027. Ennakkoäänestys on käynnissä kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 7.-13.4.2027. Suolistosairaudet ry haluaa nostaa vaaleissa esiin suolistosairauksia sairastavien sekä laajemmin pitkäaikaissairaiden näkökulmia. Haluamme kohtuullistaa sairastamisen kustannuksia, huolehtia yhdenvertaisesta hoidosta sekä kehittää joustavampaa työelämää ja kestävää järjestörahoitusta.
Haluatko olla mukana toteuttamassa vaalikampanjaamme ja auttamassa tavoitteiden välittämisessä ehdokkaille? Ota yhteyttä sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Elisa Arvolaan, elisa.arvola@suolistosairaudet.fi.
Suolistosairaudet ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2027 on hyväksytty hallituksen kokouksessa 26.3.2026.
Suolistosairaudet ry:n eduskuntavaalitavoitteet vaalikaudelle 2027-2031
1. Kohtuulliset sairastamisen kustannukset
Asiakasmaksut, lääkkeet ja muut omavastuut kasautuvat nopeasti. Pitkäaikaissairaiden kokonaiskustannuksia on tarkasteltava kokonaisuutena, eivätkä maksut saa olla esteenä tarpeellisille palveluille.
- Varmistetaan, että toimivia kokeiluja (mm. lääkeluotto) kehitetään ja vakinaistetaan tavalla, joka tukee hoidon toteutumista ja yhdenvertaisuutta.
- Asiakasmaksulakiin kirjataan velvoite tasasuuruisten asiakasmaksujen alentamiseen, jos ne vaarantavat henkilön toimeentulon.
- Julkisen terveydenhuollon maksukaton seuraaminen siirretään pois asiakkaalta.
Lisätietoa:
SOSTE selvitti: Yli 500 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua ulosottoon viime vuonna
Hälyttävä tulos järjestökyselyssä: Pitkäaikaissairaiden taloudellinen tilanne heikentynyt
Perusturvan riittävyys 2023-2025 : Hallituskauden väliarviointi
2. Yhtenäinen hoito ja yhdenvertaiset palvelut
Hyvinvointialueiden väliset erot heikentävät yhdenvertaisuutta ja luottamusta sote-järjestelmään. Hyvät ja ihmistä kokonaisuutena tarkastelevat hoitokäytännöt ennaltaehkäisevät sairauksien pahenemista, vähentävät kustannuksia ja ylläpitävät sairastavien työ- ja toimintakykyä.
- Vahvistetaan hoidon jatkuvuutta, moniammatillista yhteistyötä ja potilaan omahoitoa tukevien hoito- ja palvelusuunnitelmien laadintaa.
- Kehitetään ja hyödynnetään kansallisesti yhtenäisiä järjestelmiä, kuten Kanta-järjestelmää.
- Sujuvoitetaan uusien ja kustannusvaikuttavien hoitokeinojen valtakunnallista käyttöönottoa.
Lisätietoa:
3. Joustavat mahdollisuudet työhön
Järjestelmä ei ole pysynyt työelämän muutosten mukana. Nykyinen lainsäädäntö ja palvelut tuottavat väliinputoajia, kuten työkyvyttömiä ilman eläkettä sekä osatyökykyisiä ilman toimivia työn ja etuuksien yhdistelmiä.
- Osatyökykyisten asemaa vahvistetaan ja joustavia sekä yksilöllisiä työratkaisuja edistetään.
- Työkyvyttömien ja osatyökykyisten palvelu- ja etuuspolkuja selkeytetään väliinputoamisen ehkäisemiseksi.
- Pitkäaikaissairauksien pahenemisvaiheiden oikea-aikaista hoitoa kehitetään työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Lisätietoa:
Kysely: Pitkäaikaissairaus kuormittaa taloutta ja haastaa työuria
Joustavuus, hyvät wc-tilat ja vertaistuki auttavat sairauden ja työn yhdistämisessä
Työkyvyttömien työttömien kokemuksia etuuksista ja palveluista
4. Järjestöt osana ratkaisua
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on turvattava ja valtionavustusjärjestelmää uudistettava yhteen yleisavustukseen perustuvaksi. Potilasjärjestöt tulee ottaa suunnitelmallisesti mukaan sote-kokonaisuuteen.
- Potilasjärjestöjen yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa edistetään.
- Kehitetään ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitusmalli järjestöjen toiminnan turvaamiseksi ja jatkumiseksi.
- Laajennetaan lahjoitusten verovähennysoikeus koskemaan myös sote-järjestöjen tukemista.
Lisätietoa
Sote-järjestöjen palveluiden kustannukset julkisella sektorilla
Hyvinvointialuejohtajien ja Hyvilin kannanotto: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua
Sosiaalibarometri 2025: Sosiaali- ja terveysjärjestöt paikkaavat hyvinvointialueiden säästöjä – asiakkaita ohjataan järjestöihin, jotta alueet voivat hillitä menojensa kasvua
Riksdagvalsmål för valperioden 2027–2031
1. Skäliga kostnader för att vara sjuk
Klientavgifter, läkemedel och andra självrisker hopar sig snabbt. De totala kostnaderna för långtidssjuka bör granskas som en helhet, och avgifter får inte utgöra ett hinder för nödvändiga tjänster.
- Säkerställ att fungerande försök (bl.a läkemedelskredit) utvecklas och permanentas på ett sätt som stöder vårdens genomförande och jämlikhet.
- I klientavgiftslagen skriv in en skyldighet att sänka jämnstora klientavgifter om de äventyrar personens utkomst.
- Uppföljningen av det offentliga hälsovårdssystemets avgiftstak flyttas bort från kunden.
2. Enhetlig vård och jämlika tjänster
Skillnaderna mellan välfärdsområdena försvagar jämlikheten och tilliten till social- och hälsovårdssystemet. Goda vårdpraxis som ser till hela människan förebygger försämring av sjukdomar, minskar kostnader och upprätthåller arbets- och funktionsförmågan hos personer med långtidssjukdomar.
- Stärka kontinuiteten i vården, det multiprofessionella samarbetet och upprättandet av vård- och serviceplaner som stödet patientens egenvård.
- Utveckla och utnyttja nationellt enhetliga system, såsom Kanta-systemet.
- Underlätta det nationella införandet av nya och kostnadseffektiva vårdmetoder.
3. Flexibla möjligheter till arbete
Systemet har inte hållit jämna steg med förändringarna i arbetslivet. Den nuvarande lagstiftningen och tjänsterna skapar grupper som faller mellan stolarna, såsom arbetsföra utan pension och personer med partiell arbetsförmåga utan fungerande kombinationer av arbete och förmåner.
- Personen med partiell arbetsförmåga ges en starkare ställning och flexibla samt individuella arbetslösningar främjas.
- Service- och förmånsvägarna för personer med arbets- eller partiell arbetsförmåga görs tydligare för att förebygga att någon faller mellan systemen.
- Den rättidiga vården av försämringsfaser vid långtidssjukdomar utvecklas för att upprätthålla arbets- och funktionsförmågan.
4. Organisationer som en del av lösningen
Finansieringen av social- och hälsovårdsorganisationer ska tryggas, och statsbidragssystemet ska reformeras till att baseras på ett enda allmänt verksamhetsbidrag. Patientorganisationer ska planmässigt inkluderas i helheten inom social- och hälsovården.
- Samarbetet mellan patientorganisationer, välfärdsområden och kommuner främjas.
- En förutsägbar och långsiktig finansieringsmodell utvecklas för att trygga och fortsätta organisationernas verksamhet.
- Avdragsrätten för donationer utvidgas till att även omfatta stöd till social- och hälsovårdsorganisationer.