Viikko 16 on mikroskooppisen koliitin viikko!

Mikroskooppinen koliitti on suolistosairaus, jonka yleisin oire on pitkittynyt vesiripuli. Mikroskooppiselle koliitille on tyypillistä, että suoli näyttää tähystäessä normaalilta, mutta tulehdus näkyy tähystyksen yhteydessä otetuissa koepaloissa mikroskoopilla katsottaessa.

Mikroskooppisen koliitin tietoisuusviikkoa vietetään toista kertaa 13.–19.4., ja tarkoituksena on lisätä yleistä tietoutta aiheesta. Nostamme mikroskooppista koliittia esille verkkosivuillamme sekä sosiaalisen median kanavissamme ja järjestämme viikolla myös vertaistapaamisen.

Mikä on mikroskooppinen koliitti?

Mikroskooppisen koliitin selkeimmät oireet ovat krooninen vesiripuli, vatsan turvotus ja ilmavaivat. Kroonisessa ripulissa suoli toimii monta kertaa päivässä yli kolmen viikon ajan, tuottaen löysää ulostetta. Ripuli saattaa aiheuttaa myös laihtumista, ja ravintoaineiden kulkiessa suoliston läpi liian nopeasti, myös vajaaravitsemus on herkästi mahdollista. Sairaus voi hankaloittaa arkea huomattavasti, sillä vessan on oltava helposti saatavilla suolen ollessa aktiivisena.

Mikroskooppinen koliitti voidaan jakaa kahteen alatyyppiin, kollageenikoliittiin ja lymfosyyttikoliittiin. Kollageenikoliitissa suolen limakalvon alapuolella on paksuuntunut sidekudos- eli kollageenikerros ja lymfosyyttikoliitissa limakalvolla on lymfosyyttisia tulehdussoluja. Sekä kollageenikoliitissa että lymfosyyttisessä koliitissa hoito on samanlaista ja oireenmukaista.

Ensisijaisena lääkehoitona käytetään ripulilääkkeitä. Vaikeissa tilanteissa apuna voidaan käyttää kortisonikuureja. Osalla oireet ovat niin vaikeita, että kortisonia joudutaan käyttämään jatkuvasti, vaikkakin mahdollisimman pienellä annostuksella. Suurin osa mikroskooppista koliittia sairastavista saa kuitenkin avun oireisiinsa kortisoneista. Vaikeimmissa tautitapauksissa voi olla tarve uusien ja tehokkaiden hoitojen kuten biologisten lääkkeiden hyödyntämiseen, mutta tätä vaikeuttaa se, ettei mikroskooppista koliittia virallisesti lueta osaksi IBD:tä. Tällöin mikroskooppista koliittia sairastavat eivät saa lääkehoitoonsa Kelakorvausta.

Sairauden aiheuttajaa ei tiedetä, mutta perinnöllisillä tekijöillä katsotaan olevan vaikutusta sairastumiseen.

Kyselytutkimus: Elämää mikroskooppisen koliitin kanssa

Vaikka arvioiden mukaan mikroskooppinen koliitti todetaan noin kymmenellä prosentilla kroonisen ripulin vuoksi kolonoskopiaan päätyvistä potilaista, tämä arkea joskus merkittävästikin kuormittava suolistosairaus on huomattavasti huonommin tunnettu kuin esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) tai tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD).

Ymmärtääksemme paremmin elämää mikroskooppisen koliitin kanssa, Suolistosairaudet ry toteutti kesällä 2025 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin sairauden oirekuvaa ja hoitokokemuksia. Kyselyyn osallistui 249 mikroskooppista koliittia sairastavaa henkilöä.

Kyselyssä esiin nousi muun muassa se, että mikroskooppisen koliitin tunnistaminen ei ole aina suoraviivaista tai riittävää. Kyselyyn vastanneista 35 prosenttia (n=86) kertoi saaneensa aluksi väärän diagnoosin. 

Moni mikroskooppista koliittia sairastava kokee myös jääneensä liian yksin sairautensa kanssa. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet (n=125) kertoi saaneensa ohjausta hoitavalta taholta, mutta lähes yhtä moni (n=104) jäi sen ulkopuolelle.

Mikroskooppinen koliitti voi lisäksi rajoittaa sosiaalista elämää ja liikkumisen vapautta tavalla, joka näkyy päivittäin. Moni kyselyyn vastannut kertoi esimerkiksi jatkuvasta väsymyksestä ja jaksamisen heikkenemisestä. 

Tutustu laajemmin kyselyn tuloksiin.

Osallistu tietoisuuden lisäämiseen!

Suolistosairaudet ry tarjoaa valtakunnallisesti tietoa ja tukea mikroskooppisen koliitin kanssa eläville ja heidän läheisilleen. Lisäämme myös tietoisuutta, ja tästä syystä nostamme viikolla 16 mikroskooppista koliittia erityisesti esiin.

Voit osallistua tietoisuuden lisäämiseen esimerkiksi ilmoittautumalla haastateltavaksi mediaan, jos olet valmis kertomaan kokemuksiasi omalla nimelläsi ja kasvoillasi. Ilmoittaudu laittamalla viestiä viestintäpäällikkö Mari Leinoselle, mari.leinonen@suolistosairaudet.fi, 044 716 7102. (Median edustaja! Kaipaatko kokemushaastateltavaa aiheeseen liittyen? Ota yhteyttä!)

Voit osallistua myös omassa somessasi eri tavoin:

  • Reagoi yhdistyksen postauksiin Instagramissa ja Facebookissa joko tykkäämällä, kommentoimalla tai jakamalla niitä.
  • Julkaisemalla omia postauksiasi aiheesta.
  • Huom! Tägääthän myös yhdistyksen tilin @suolistosairaudetry postauksiisi! Voimme uudelleenjakaa postauksia, joihin meidät on tägätty.

Muista myös vertaistuki! Vertaistuki voi auttaa hankalina aikoina, sekä lisätä ymmärrystä sairaudesta ja sen oireista.