Kehysriihi 2026: Suurin huoli asiakasmaksujen korotuksesta
Viime viikolla Petteri Orpon hallitus kokoontui hallituskautensa viimeiseen kehysriiheen haasteellisessa kansantalouden tilanteessa. Riihessä tehtiin päätökset muun muassa uusista järjestöleikkauksista, mutta myös lahjoitusvähennyksen laajentamisesta sekä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun laajentamisesta. Ehdottomasti tärkein ja samalla huolestuttavin päätös koskee kuitenkin ehdotettuja korotuksia asiakasmaksuihin.
Kehysriihen säästötoimissa on listattu korotuksia muun muassa terveyskeskus- ja poliklinikkamaksuihin sekä päiväkirurgiaan. Lisäksi luvassa on kokonaan uusia asiakasmaksuja, kuten erityistutkimusten maksu sekä leikkaus- ja toimenpidemaksu.
Asiakasmaksujen kehitys 2022–2026 ja kehysriihen päätökset
| Palvelu | 2022 (€) | 2026 (€) | Kehysriihen päätös (€) | Muutos 2022–2027 (€) | Muutos 2022–2027 (%) |
| Lääkärin vastaanotto (tk) | 20,9 | 30,2 | 36,24 | 15,3 | 73,4 |
| Poliklinikka- maksu | 41,8 | 71,3 | 78,4 | 36,6 | 87,6 |
| Päiväkirurgia | 136,9 | 233,8 | 257,2 | 120,3 | 87,9 |
| Lyhytaikainen laitoshoito/ hoitopäivä-maksu | 49,6 | 71,5* | 71,5* | 21,9 | 44,2 |
| Asiakas-maksukatto | 692 | 815* | 815* | 123 | 17,8 |
Erityistutkimusten asiakasmaksu (52,40 €) koskisi esimerkiksi magneettikuvausta ja tietokonetomografiaa, joita voidaan käyttää esimerkiksi Crohnin taudissa ohutsuolen tutkimiseen. Sen sijaan röntgen, maha-suolikanavan tähystykset ja ultraäänitutkimukset jäisivät maksun ulkopuolelle.
Uusi leikkaus- ja toimenpidemaksu (257,20 €) mahdollistaa saman maksun perimisen leikkauksesta siitä riippumatta tapahtuuko leikkaus päiväkirurgisena toimenpiteenä vai osastohoidon aikana. Tällä hetkellä päiväkirurgiasta voidaan periä 233,80 euron maksu, mutta jos potilas joutuu jäämään osastolle, häneltä voidaan periä vain hoitopäivämaksu (71,50 €). Jatkossa leikkaus- ja toimenpidemaksu maksettaisiin hoitopäivämaksun lisäksi. Leikkausmaksu perittäisiin hoitojakson kuitenkin vain kerran, vaikka leikkauksia olisi useampia.
Hoitoon pääsy turvattava
Suolistosairaudet ry:n yhteistyössä teettämän kyselyn (2023) mukaan jopa puolet pitkäaikaissairautta sairastavista kokee sairauden kustannukset merkittävänä taloudellisena rasitteena. Osa oli joutunut jättämään lääkärikäyntejä välistä ja lykkäämään tarvitsemiensa lääkkeiden ostoa. Kyselyn jälkeen osaa asiakasmaksuista on nostettu lähes 90 prosentilla. Samanaikaisesti sosiaaliturvaa on leikattu ja elinkustannukset nousseet huomattavasti. Tuloksena on yhä useammin väliin jääneitä kontrolleja, viivästyneitä diagnooseja sekä ulosottoon päätyviä laskuja. Kirjoitimme asiakasmaksujen korotuksesta myös mielipidekirjoituksen Turun Sanomiin.
Asiakasmaksuihin esitetyt korotukset sekä uudet asiakasmaksut kuuluvat niin sanottuihin tasasuuruisiin asiakasmaksuihin, jotka ovat suuruudeltaan samoja kaikille kansalaisille tulotasosta huolimatta. Laki ei velvoita kohtuullistamaan näitä maksuja, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut mahdollisuutta myös tasasuuruisten maksujen alentamiseen. Pelkkä suositus ei ole juuri johtanut käytännön muutoksiin jo valmiiksi vaikeassa taloudellisessa tilassa olevilla hyvinvointialueilla. Alueiden välillä vaihtelevat käytännöt asettavat kansalaiset keskenään myös hyvin eriarvoiseen asemaan. Hoitoon pääsyn varmistamiseksi myös tasasuuruisten maksujen alentamisesta on tehtävä velvoittavaa tilanteissa, joissa henkilön ja tämän perheen toimeentulo vaarantuu.
Tasasuuruiset asiakasmaksut kerryttävät asiakasmaksukattoa, jonka on tarkoitus suojata kohtuuttoman suurilta terveydenhoitokustannuksilta. Maksukaton seuranta on kuitenkin asiakkaan vastuulla, eivätkä kaikki asiakkaat tiedä maksukaton olemassaolosta. THL on arvioinut, että vuosittain jopa 12 000–36 000 ihmiseltä jää terveydenhuollon maksukaton täyttyminen huomaamatta. Ihmiset siis maksavat palveluista, jotka tulisi lain mukaan saada maksuttomasti. Tilanteen korjaamiseksi ja kohtuuttoman maksutaakan välttämiseksi asiakasmaksukaton seuranta on siirrettävä hyvinvointialueelle. Osalla hyvinvointialueista tämä on jo mahdollista.
Valinnanvapauskokeilua laajennetaan
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua ehdotetaan laajennettavaksi. Esitettyjen laajennusten myötä katsomme kokeilun sopivan paremmin myös suolistosairautta sairastavien tarpeisiin. Kokeiluun sisältyviin laboratoriotutkimuksiin ollaan lisäämässä muun muassa suolistosairauksien, ravintoainepuutosten ja anemian selvittelyyn liittyviä tutkimuksia. Vielä kuitenkin vaikuttaa siltä, että esimerkiksi IBD:n poissulkemiseksi välttämätön tähystys jää kokeilun ulkopuolelle.
Lisäksi valinnanvapauskokeilussa korvattavien yleislääkärikäyntien määrää ehdotetaan korotettavaksi kolmesta kerrasta kuuteen kertaan kalenterivuodessa. Kokeiluun ehdotetaan lisättäväksi myös mahdollisuus päästä fysioterapeutin vastaanotolle julkisen terveydenhuollon hinnalla neljä kertaa kalenterivuoden aikana.
Positiivisena asiana kehysriihen pöytäkirjamerkinnöissä on maininnat avustuksista omaishoidon sekä hoidon jatkuvuuden ja omalääkärimallien kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Suhtaudumme positiivisesti myös työterveyshuollon sekä työllisyysalueiden välisen yhteistyön vahvistamiseen.
Järjestöjen arvokas työ turvattava
Kehysriihessä esitettiin myös sosiaali- terveysjärjestöjen valtionavustuksen uutta pysyvää 50 miljoonan euron leikkausta. Sen sijaan hyvinvointialueille siirrettäisiin 25 miljoonaa jaettavaksi sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Tällä hetkellä on epävarmaa, miten leikkaukset toteutetaan tai avustuskriteereitä muutetaan. Hyvinvointialueiden kautta myönnettävässä rahoituksessa huolena on byrokratian lisääntyminen sekä alueiden yhdenvertaisuuden vaarantuminen.
Järjestöt mahdollistavat vertaistukea ja välittävät tietoa yksittäisiin sairauksiin liittyen sekä ammattilaisille että sairastaville. Nämä ovat palveluita, joita hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuutta paikata. On ymmärrettävää, että päällekkäisistä palveluita pyritään karsimaan, mutta se ei saa vahingossa johtaa palveluiden katoamiseen kokonaan ja järjestöjen tarjoaman avun loppumiseen.
Positiivisena asiana näemme lahjoitusvähennyksien laajentamisen koskemaan myös sosiaali- ja terveysalan järjestöihin. Tämä helpottaa järjestöjen tekemää omaa varainhankintatyötä.