Potilaan oikeudet

Terveyden- ja sairaanhoidossa potilaan oikeuksia turvaa Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992).

Oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun

Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja asianmukaiseen kohteluun, jossa hänen ihmisarvoaan ei loukata ja hänen vakaumustaan sekä yksityisyyttään kunnioitetaan. Äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri on otettava hoidossa ja kohtelussa huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Sairaudesta, eri hoitovaihtoehdoista sekä niiden merkityksistä ja riskeistä on kerrottava potilaalle avoimesti ja ymmärrettävästi. Tarvittaessa potilaan tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta varten on laadittava suunnitelma, josta käy ilmi hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.

Potilaan mielipidettä on kysyttävä ennen hoidon aloittamista ja hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy hoidosta, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Alaikäisen potilaan mielipide on selvitettävä, kun se on ikä- ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Hoitopäätöksiin saa vaikuttaa ainoastaan lääketieteelliset syyt eikä ihmisiä saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän tai vammaisuuden perusteella. Perustuslain yhdenvertaisuussäännös edellyttää, että henkilö saa tietyt palvelut ja hoidot riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu.

Hoitoon pääsy

Hoitoon pääsyn ajankohta on ilmoitettava potilaalle. Jos ajankohta muuttuu, uusi ajankohta ja muutoksen syy on ilmoitettava välittömästi. Hoitoon pääsylle on säädetty enimmäisajat eli ns. hoitotakuut, joita jokaisen hyvinvointialueen olisi noudatettava kaikissa tapauksissa.

Potilaan tulisi saada yhteys terveysasemaan sekä yksilöllinen arvio tutkimusten ja hoidon tarpeestaan sekä kiireellisyydestä saman päivän aikana. Hoitoon tulisi perusterveydenhuollossa päästä kolmessa kuukaudessa ja alle 23-vuotiaiden 14 vuorokaudessa. Suun terveydenhuollossa hoitoon on päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa ja alle 23-vuotiaiden kolmessa kuukaudessa.

Erikoissairaanhoidossa kiireettömät tapaukset edellyttävät lääkärin lähetettä. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta ja arvioinnin edellyttämät tutkimukset sekä erikoislääkärin arvio on tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Hoito on aloitettava viimeistään kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.

Jos hyvinvointialue ei pysty hoitamaan potilasta säädetyssä enimmäisajassa, sen on järjestettävä potilaan mahdollisuus päästä hoitoon muualle, esimerkiksi toiselle hyvinvointialueelle, ostopalveluihin tai annettava palveluseteli. Potilaalle ei tule aiheutua ylimääräisiä kuluja, hoidosta maksetaan hyvinvointialueen asiakasmaksu. Potilaalla on myös oikeus kieltäytyä hoidosta muualla ja jäädä odottamaan hoitoa valitsemaansa yksikköön.

Hoitopaikan valinta

Julkisen terveydenhuollon asiakkaana voit valita hoitopaikkasi koko Suomen alueelta. Kela kuitenkin korvaa matkakustannuksia vain vakinaista kotiosoitettasi lähimpään tutkimus- tai hoitopaikkaan.

Perusterveydenhuollosta vastaavan terveysaseman vaihtoon riittää ilmoitus sekä nykyiselle että tulevalle terveysasemalle vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Ilmoituksen voi tehdä hyvinvointialueen sivuilta löytyvällä lomakkeella tai vapaamuotoisesti. Terveysasemaa voi vaihtaa enintään vuoden välein.

Erikoissairaanhoidon paikan vaihtaminen vaatii lääkärin lähetteen. Lääkärin roolina on toimia neuvonantajana hoitopaikan valintaan liittyvissä kysymyksissä. Lääkäri osaa kertoa esimerkiksi saako valitsemassasi sairaalassa kyseistä hoitoa ja millainen hoitopaikan jonotilanne on. Hoitovastuu siirtyy valitulle hoitopaikalle vain lähetteeseen kirjatun sairauden tai hoidontarpeen osalta.

Hoitopaikan käytäntöjen mahdollistamissa rajoissa potilaalla on oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri.

Lue lisää:
Hoitopaikan valinta – Suomi.fi

Jos olet tyytymätön hoitoon

Mikäli olet tyytymätön saamaasi hoitoon tai kohteluun, kannattaa asiaa ensin yrittää selvittää sinua hoitaneiden henkilöiden kesken. Hyvinvointialueilla on käytössään myös palautelomakkeita, joiden kautta voit antaa kohdennettua palautetta. Sinulla on oikeus potilasasiavastaavaan, jonka tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista, neuvoa potilaslain soveltamisessa sekä avustaa muistutuksen ja kantelun teossa.

Voit tehdä hoidosta tai kohtelusta muistutuksen toimintayksikön vastaavalle johtajalle. Muistutuksella ei haeta muutosta päätökseen, mulla sillä voidaan vaikuttaa toimintayksikön tulevaisuuden toimintaan sekä tapaan kohdella potilaita. Toimintayksikön on käsiteltävä muistutus sekä annettava perusteltu kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa.

Voit tehdä kokemistasi epäkohdista myös kantelun aluehallintovirastolle. Jos et ole tehnyt asiasta muistutusta, voi aluehallintovirasto siirtää asian käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi siirtää kantelun myös Valviran käsiteltäväksi. Valvira käsittelee ainoastaan kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen johtaneita hoitovirheitä.

Jos potilaalle aiheutuu terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä henkilövahinko, niihin voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoilmoituksella. Henkilövahinkoihin voi kuulua esimerkiksi hoidosta aiheutunut vamma ja terveydentilan tilapäinen tai pysyvä heikkeneminen. Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuilla olevalla testillä saat arvion siitä, voidaanko tapaukseesi soveltaa potilasvakuutuslainsäädäntöä.

Lue lisää:
Muistutus, kantelu ja muutoksenhaku – stm.fi
Potilasvakuutuskeskus (pvk.fi)