Yhdenvertaisuus ei toteudu terveydenhuollon asiakasmaksuissa
Laki edellyttää hyvinvointialueita kohtuullistamaan sosiaalihuollon maksuja sekä tulosidonnaisia terveydenhuollon maksuja, jos ne vaarantavat asiakkaan toimeentulon. Näihin maksuihin sisältyy muun muassa säännöllinen kotisairaala, kotihoito ja lapsiperheiden kotipalvelu. Tasasuuruiset maksut, kuten lääkäri- ja poliklinikkakäynnit sekä sairaalan hoitopäivämaksut jäävät lain velvoittaman kohtuullistamisen ulkopuolelle. STM on kuitenkin suosittanut myös näiden maksujen alentamista, jos ne uhkaavat toimeentuloa.
Terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja on korotettu viime vuosina merkittävästi. Esimerkiksi poliklinikkamaksu on kuluvan hallituskauden aikana noussut 41,80 eurosta 71,30 euroon. Ensi vuonna summa on nousemassa 78,40 euroon. Yhä useampi kamppailee terveydenhuollon maksujen kanssa ja ulosottoon päätyy vuosittain noin puoli miljoonaa asiakasmaksua.
Hyvinvointialueiden vaihtelevat käytännöt
Sosten tuore selvitys osoittaa hyvinvointialueiden vaihtelevat käytännöt asiakasmaksujen kohtuullistamisessa. Sairastavien maksuvaikeuksista huolimatta terveydenhuollon tasasuuruisiin maksuihin on mahdollista hakea kohtuullistamista vain viidellä hyvinvointialueella. Neljällä alueella alentaminen on mahdollista tietyin kriteerein, mutta enemmistöllä hyvinvointialueista sekä Helsingissä kyseisten maksujen kohtuullistaminen ei ole lainkaan mahdollista.
Tasasuuruisten maksujen alentamisen ohella eroavaisuuksia löytyi myös hakumenettelyissä, liitevaatimuksissa, varallisuusrajoissa sekä osittain myös myöntö- ja hylkäyskriteereissä. Esimerkiksi varallisuusrajat yksin asuvilla vaihtelivat 1 000–8 000 euron välillä ja perheellisten/puolison kanssa asuvilla 4 000–10 000 euron välillä.
Pääsääntöisesti maksujen kohtuullistamista varten edellytetään selvitystä tuloista ja menoista, pankkitiliotteita sekä useimmiten myös verotietoja. Monilla alueilla tulee myös toimittaa tositteita esimerkiksi asumis- ja lääkekuluista. Myös tietoja varallisuudesta, veloista ja lainoista, velkajärjestelyistä ja tukipäätöksistä voidaan pyytää. Hakumenettely on asiakkaan näkökulmasta hyvin raskas ja voi itsessään tulla esteeksi maksuhuojennusten hakemiselle. Monen huojennusta tarvitsevan toimintakyky on jo valmiiksi sairauden uuvuttama.
Selvitys osoittaa tarpeen asiakasmaksukäytäntöjen valtakunnalliselle yhtenäistämiselle, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan turvata. Tasasuuruiset maksut on voitava kohtuullistaa jokaisella alueella, mikäli ne uhkaavat toimeentuloa. Hakukäytäntöjä tulee yksinkertaistaa ja toimitettavien selvitysten määrää vähentää esimerkiksi automaatiota ja viranomaisrekistereissä olemassa olevia tietoja hyödyntämällä. Samalla on huolehdittava siitä, että tieto alentamisen mahdollisuuksista sekä sen kriteereistä on helposti asiakkaan löydettävissä.
Tutustu selvitykseen paremmin Sosten verkkosivuilla.