Mielipidekirjoitus: Myös moni keskituloinen kamppailee sairastamisen kustannusten kanssa
Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 18.10.2026
Helsingin Sanomat (14.10.) kertoi potilaista, jotka siirtävät tai jättävät leikkauksia väliin Husissa, koska pelkäävät, ettei heillä ole varaa sairaalamaksuihin. Kun joutuu valitsemaan hoidon, lääkkeiden ja ruoan välillä, kyse ei ole enää vain rahasta. Olennaista on, toteutuuko oikeus tarpeelliseen hoitoon.
Potilasjärjestöt ovat varoittaneet sairastamisen kasvavista kustannuksista pitkään. Vuonna 2023 toteutettuun pitkäaikaissairastamisen kustannuskyselyyn vastasi yli 5 000 ihmistä. Lähes puolet heistä koki sairastamisen kustannukset suurena taloudellisena rasitteena. Moni lykkäsi lääkkeiden hankkimista ja hoitoon hakeutumista.
Taloudellinen taakka ei koske vain pienituloisia. Myös moni keskituloinen kamppailee sairastamisen kustannusten kanssa. Resepti- ja itsehoitolääkkeistä, asiakasmaksuista ja matkoista kertyy helposti huomattava summa. Vaikka kustannuksia rajaamaan on luotu maksukattoja, on tukijärjestelmässä aukkoja eivätkä kaikki menot kerrytä maksukattoja.
Osalle jo yksittäinen poliklinikkakäynti saattaa olla liian kallis. Hyöty maksukatosta jää kaukaiseksi, jos käyntejä kertyy yksi vuodessa. 815 euron asiakasmaksukaton jälkeenkin maksuja kertyy yhä esimerkiksi osastohoidosta. Maksujen suuruudet sekä huojennusmahdollisuudet vaihtelevat alueittain, eikä yhdenvertaisuus toteudu. Ensi vuonna on odotettavissa sekä uusia maksuja että korotuksia.
Yli 630 euron lääkekaton maksaminen on monille vaikeaa, eikä Kelan lääkeluotto auta niitä, joiden lääkemenot kertyvät vähitellen. Lääkekaton summa vastaa noin kuukauden vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa ennen veroja.
Tukijärjestelmien aukot voivat kasata ongelmia entisestään. Sairastava ei välttämättä jaksa tai pysty selvittämään oikeuksiaan ja hakemaan hänelle kuuluvia tukia. Tällöin taloudellinen apu, tarvittava hoito, kuntoutus tai muu palvelu voivat viivästyä tai jäädä toteutumatta.Sairaus voi pahentua, toimintakyky heikentyä ja raskaampien palvelujen tarve lisääntyä. Joissakin sairauksissa seuraukset voivat olla pysyviä ja invalidisoivia.
Tarvitsemme paremman kokonaiskuvan sairastamisen kustannuksista, niiden vaikutuksista hoitoon pääsyyn sekä yhteiskunnan tukien ja omavastuiden toimivuudesta. Maksukattojärjestelmää on uudistettava ja asiakasmaksujen huojennuksista on tehtävä yhdenvertaisia.
Oikea-aikainen hoito, sujuvat hoitopolut, kuntoutus ja toimintakyvyn tukeminen eivät ole vain menoja, vaan myös investointeja ihmisten hyvinvointiin ja kestävään julkiseen talouteen. Potilasjärjestöjen kokemustietoa on viisasta hyödyntää sote-palvelujen kehittämisessä.
Hoidon tarve ei katoa sillä, ettei ihmisellä ole varaa siihen. Kestävä säästö syntyy siitä, että ihmiset saavat hoitoa ajoissa ja voivat säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä.
Maria Mattila
erityisasiantuntija
Suomen Reumaliitto
Elisa Arvola
sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija
Suolistosairaudet ry
Risto Heikkinen
erityisasiantuntija, sosiaalityöntekijä
Allergia-, iho- ja astmaliitto