Lausunto: Toimeentulotukilain kokonaisuudistuksessa huomioitava tosiasiallisesti työkyvyttömät ja osatyökykyiset
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitysluonnoksen tavoitteena on vahvistaa toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona. Pidämme tavoitetta itsessään kannatettavana, mutta näemme esityksen muotoiluissa ja ehdotuksissa monia ongelmakohtia erityisesti tosiasiallisesti työkyvyttömien sekä osatyökykyisten kannalta. Esityksellä tavoitellaan myös toimeentulotukimenojen kasvun hillintää.
Velvoite ensisijaisen etuuden hakemiseen
Esityksessä ehdotetaan, että toimeentulotuen hakijan olisi haettava ensin ensisijaiset etuudet kuukauden määräajassa. Näemme tärkeänä ja kannatettavana, että ihmiset olisivat omaa elämäntilannettaan vastaavalla etuudella. Velvoitteessa on kuitenkin muistettava riittävä harkinnanvaraisuus ja joustavuus, jotta erilaiset elämäntilanteet tulevat huomioiduksi.
Etuuksien hakeminen voi edellyttää tietojen täsmällisen ilmoittamisen lisäksi useiden liitteiden ja asiakirjojen kokoamista. Etuuksien hakeminen on raskasta erityisesti tilanteissa, joissa henkilön työ- ja toimintakyky on heikentynyt. Lisäksi esimerkiksi sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen edellyttää lääkärin lausuntoa. Lääkärin vastaanotolle pääseminen ja lausunnon hankkiminen ei kuitenkaan välttämättä onnistu esitetyssä kuukauden määräajassa varsinkin, kun hoitoon pääsy sekä sen myötä sairauden tilan arviointi on vaikeutunut. Säädökseen on lisättävä mahdollisuus harkinnanvaraiseen lisäaikaan, jotteivat velvoitteet ja sanktiot muodostu henkilön elämäntilanteen kannalta kohtuuttomiksi.
Velvoite kokoaikaisen työn hakemiseen
Esityksessä ehdotetaan, että työkykyisen henkilön olisi haettava kokoaikatyötä ollakseen oikeutettu toimeentulotukeen. Kokoaikatyön rajana pidettäisiin 30 tuntia viikossa. Esitetty muutos ei huomioi ihmisten elämäntilanteiden vaihtelevuutta, sillä kaikilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia kokoaikatyön hakemiseen terveytensä vuoksi. Moni haluaa silti pysyä kiinni yhteiskunnassa ja työelämässä osa-aikaisen työn avulla.
Pitkäaikaistyöttömissä sekä toimeentulotuen asiakkaissa on paljon tosiasiassa työkyvyttömiä henkilöitä. Heillä on lääkärin toteama työkyvyttömyys, mutta he eivät täytä työttömyysturvalain määritelmää työkyvyttömästä henkilöstä. Monia tosiasiallisesti työkyvyttömiä henkilöitä roikotetaan epätarkoituksenmukaisesti työttöminä työnhakijoina tai määrittelemättömän pitkällä kuntoutustuella ilman todellisia mahdollisuuksia työllistyä. Kokoaikatyön hakemiseen liittyvät velvoitteet, niiden joustamattomuus sekä mahdolliset sanktiot ja niistä aiheutuva stressi voivat vaikeuttaa sairastavien terveystilannetta entisestään sekä uhata pudottaa heidät palvelujärjestelmän ulkopuolelle.
Kokoaikatyötä painotettaessa on huomioitava myös tämänhetkinen yleinen työmarkkinatilanne, jossa kokoaikatyötä on tarjolla suhteessa hyvin vähän. Merkittävä osa avoimista työpaikoista ovat osa-aikaisia tai ns. nollatuntisopimuksia. Järjestelmässä on huomioitava osatyökykyisten oikeus osallistua työelämään sekä perustoimeentuloon ilman edellytyksiä kokoaikaisuudesta.
Toimeentulotuen perusosan alentaminen ja leikkaaminen
Esityksessä ehdotetaan, että henkilön toimeentulotuen perusosan suuruutta voitaisiin alentaa, mikäli tämä ei hakisi ensisijaisia etuuksia tai ilmoittautuisi kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi. Perusosaa voitaisiin näissä tilanteissa alentaa 50 prosenttia, joka tarkoittaisi perusosan tippumista 297 euroon. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että työvoimapoliittisesti moitittava toiminta – esimerkiksi työvoimaviranomaisen tapaamisten välistä jättäminen – johtaisi ensin perusosan 20 prosentin alentamiseen kuukauden ajaksi ja toiminnan jatkuessa 40 prosentin alentamiseen.
Esityksessä ehdotetaan myös suoria leikkauksia toimeentulotuen perusosaan sekä 150 euron suojaosan poistoa. Kuten hallituskin esityksessään toteaa, Suomi on saanut jo useilta tahoilta kritiikkiä liian matalasta perustoimeentulosta sekä saanut kehotuksia tason nostamiseen. THL:n julkaisun mukaan ihmisarvoisen elämän kustannukset olisivat yksinasuvalla 603 euroa kuukaudessa, johon perusosa ei nykyisessäkään tasossa yllä. Ehdotetun leikkauksen jälkeen perusosan suuruus yksinasuvalle olisi 576 euroa kuukaudessa.
Suolistosairaudet ry ei kannata kumpaakaan ehdotuksista, sillä ne vaikeuttavat jo valmiiksi hyvin vaikeassa elämäntilanteessa olevien tilannetta. Esitetty moitittava työvoimapoliittinen käyttäytyminen voi johtua esimerkiksi sairauden aiheuttamasta alentuneesta fyysisestä tai psyykkisestä toimintakyvystä. Henkilö voi olla esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa intensiivisessä hoidossa, jolloin ei voida olettaa pysymistä määräajoissa tai kykyä selviytyä esitetyistä velvoitteista. Esitykseen on tuotava mukaan joustavuutta, sillä nykymuoto voi aiheuttaa tilanteen, jossa hakijalla ei ole todellisuudessa mahdollisuuksia välttää tuen alentamista. Sairastavat eivät ole valinneet sairastumistaan eikä perusosan alentaminen paranna heidän toimintakykyään, vaan voi pahimmillaan jopa heikentää sitä.
150 euron suojaosan poisto osuu erityisesti osa-aikatyötä tekeviin henkilöihin. Monilla pitkäaikaissairailla ei ole mahdollisuuksia kokoaikatyöhön terveydellisistä syistä. He kuitenkin haluavat tehdä osansa ja pysyä kiinni työelämässä sekä yhteiskunnassa osa-aikaisella työllä. Nykyisillä työmarkkinoilla myös kokoaikatyön määrä on vähentynyt, jonka vuoksi on myös tärkeää tukea osittaista työllistämistä sekä yksilöiden kiinnittymistä työelämään. Suojaosan poistaminen voi pahimmillaan tehdä toimeentulotuella olemisesta työntekoa kannattavampaa.
Perusosan alentamista ei tehtäisi, jos alentamisen arvioidaan vaarantavan ihmisarvoisen elämän edellyttävän turvan tai se olisi muutoin kohtuuton. Näkemyksemme mukaan perusosan suuruuden leikkaus sekä alentaminen ovat itsessään kohtuuttomia, kun ne suhteutetaan EU:n huomautuksiin ja THL:n arvioihin ihmisarvoisen elämän kustannuksista. Perusosan leikkaamisen sekä alentamisen kohdalla on huomioitava kokonaisuudessaan työmarkkinoiden sekä talouden heikko tilanne. Taloudellinen ahdinko ja sitä myötä mielenterveysongelmat, sosiaalinen epätasa-arvo ja ihmisryhmien polarisoituminen uhkaavat lisääntyä. Tämä kehityskulku on syventynyt jo toteutuneiden leikkausten myötä.
Voit tutustua lausuntoomme kokonaisuudessaan tästä. Lisätietoa lausunnosta antaa sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Elisa Arvola, elisa.arvola@suolistosairaudet.fi.