Lausunto: Apteekkitalouden uudistuksessa huolehdittava maankattavasta apteekkiverkostosta
Lausuimme pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitysluonnokseen apteekkitaloudesta. Esityksen tavoitteena on tasapainottaa julkista taloutta, laajentaa rajattujen itsehoitolääkkeiden myyntikanavia sekä sujuvoittaa lääkehoitoa myöntämällä apteekeille oikeus lääkemääräyksestä poikkeamiseen ja lääkemääräyksen ilmeisten virheiden korjaamiseen. Esitykseen sisältyy hyviä muutoksia, mutta myös huolta aiheuttavia elementtejä.
Huoli maankattavasta apteekkiverkostosta
Positiivista on, etteivät ehdotetut muutokset heijastu esityksen mukaan lääkkeitä käyttäville. Tämä on keskeinen periaate, sillä jo nykyisellään sairastamisen sekä lääkkeiden omavastuuosuudet ovat Suomessa kansainvälisestikin tarkasteltuna suuria. Tärkeää on kuitenkin huolehtia myös maankattavasta apteekkiverkostosta, jotta kansalaisilla olisi jatkossakin mahdollisuus tarvitsemiensa lääkkeiden hankintaan sekä riittävän lääke- ja laiteneuvonnan saamiseen apteekista.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan sivuapteekkivähennyksen poistoa, joka voi muuttaa suuren osan sivuapteekeista tappiolliseksi. Tämä voi johtaa apteekkien lopettamiseen, aukioloaikojen supistamiseen tai farmaseuttisen henkilökunnan vähentämiseen. Apteekki on monilla paikkakunnilla ainoa terveydenhuollon palvelu, josta apua saa yhä nopeasti ja matalalla kynnyksellä.
Sivuapteekkivähennys on merkittävä tekijä siinä, että Suomen apteekkiverkosto on pysynyt niin kattavana kuin se on. Suomen 830 apteekista 166 on apteekkarin omistamia sivuapteekkeja, joista 98 on ehtona olevia sivuapteekkeja. Näillä sivuapteekeilla on erityinen merkitys lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa alueella. Sivuapteekkivähennyksen poisto uhkaa maankattavaa apteekkiverkostoa ja samalla lääkkeiden saatavuutta. Apteekkiverkoston harveminen voi synnyttää lisääntynyttä painetta julkiseen terveydenhuoltoon lisääntyneen lääkeneuvonnan myötä ja samalla heikentää alueiden mahdollisuuksia ostaa esimerkiksi annosjakelupalveluita.
Sivuapteekin lopettaminen voi merkittävästi vaikeuttaa myös kansalaisten mahdollisuuksia itselleen välttämättömien lääkkeiden hankintaan, sillä kaikilla ei ole mahdollisuuksia tai kulkuneuvoa lähteä asioimaan kauempana sijaitsevassa apteekissa. Tällöin todellisena riskinä on, että välttämättömät lääkkeet jäävät hankkimatta tai ettei lääkettä käyttävä saa tarvitsemaansa ohjausta.
Itsehoitolääkkeet kauppoihin?
Esityksessä ehdotetaan tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin laajentamista apteekkien ulkopuolelle. On hyvä, että myyntikanavien laajentaminen toteutetaan rajatulla lääkevalikoimalla, joiden riskit on katsottu pieniksi tai olemattomiksi. Esimerkiksi ibuprofeiinia ja parasetamolia sisältävät valmisteet olisi jatkossakin saatavilla vain apteekeista. Keskeistä on huolehtia muutoksen seurannasta ja vaikutuksista. Tarvittaessa valikoimaa on tarkasteltava kriittisesti uudelleen.
Vaikka nyt vapautettavaksi ehdotettavat itsehoitolääkkeet ovat riskeiltään pieniä, huolemme kohdistuu maha-suolikanavan oireisiin käytettäviin valmisteisiin. Oireiden taustalla voi olla selvittelyä ja neuvontaa vaativia vakavia syitä, jotka voivat vaatia ohjausta terveydenhuoltoon. Ilman asianmukaista neuvontaa riskinä on hoitoon hakeutumisen viivästyminen tai virheellinen lääkkeen käyttö, joka ei tue hallituksen pyrkimystä rationaaliseen lääkehoitoon.
Apteekeille oikeus lääkemääräyksestä poikkeamiseen
Esityksessä ehdotetaan, että apteekeilla olisi tietyissä tilanteissa oikeus poiketa lääkemääräyksestä tai korjata siinä esiintyvät ilmeiset virheet. Lääkemääräyksestä voitaisiin poiketa esimerkiksi saatavuushäiriötilanteissa pakkauskoon ja vahvuuden suhteen. Jos esimerkiksi määrättyä 100 mg lääkevalmistetta ei olisi saatavilla, voisi apteekki poiketa lääkemääräyksestä niin, että käyttäjä ottaisi vastaavaa lääkettä 2×50 mg.
Esitetty muutos on odotettu, koska sillä voidaan vähentää julkiseen terveydenhuoltoon kohdistuvaa painetta ja farmasian ammattilaisten ammattitaito tulee paremmin hyödynnetyksi. Samalla sujuvoitetaan lääkehoitoa ongelmatilanteissa. Esityksen mukaan lääkemääräyksestä poikkeaminen ei vaikuttaisi asiakkaan saamiin korvauksiin. Farmaseuttien ammattitaitoa tulisi jatkossa hyödyntää myös laajemmin ottamalla apteekkien palveluihin erilaisia terveydenhuollon palveluita kuten verenpaineen mittausta.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä sellaisten sairauksien lääkevalmisteisiin, joiden hoitoon on olemassa ainoastaan yksi myyntiluvallinen valmiste. Tällainen sairaus on esimerkiksi sappihapporipuli, jonka hoitoon käytetyssä Questranissa on toistuvia saatavuushäiriöitä.
Kun saatavuushäiriö kohdistuu ainoaan myyntiluvalliseen valmisteeseen, lääkehoidon toteutuminen usein viivästyy heijastuen vahvasti myös sairastavien työ- ja toimintakykyyn. Tilanne edellyttää Fimean myöntämää määräaikaista erityislupaa sekä korvauksen saaminen Hilan myöntämää korvattavuutta. Ilman korvausta kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ostaa kalliimpia erityislupavalmisteita. Tilannetta voitaisiin merkittävästi parantaa, mikäli lääkkeen käyttäjä saisi korvauksen automaattisesti myös erityislupavalmisteiden kohdalla edellyttäen, että Fimea on myöntänyt valmisteelle määräaikaisen erityisluvan ja alkuperäinen valmiste on ollut käyttäjälle korvattava.
Tutustu lausuntoomme kokonaisuudessa tästä.
Lisätietoa lausunnosta antaa sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Elisa Arvola, elisa.arvola@suolistosairaudet.fi