Kysely: Pitkäaikaissairaus kuormittaa taloutta ja haastaa työuria
Kaksi kolmesta pitkäaikaissairaasta kokee sairautensa kuormittavan talouttaan merkittävästi. Joka neljäs on joutunut vaihtamaan työpaikkaa sairauden vuoksi. Tiedot käyvät ilmi Allergia-, iho- ja astmaliiton, Psoriasisliiton, Reumaliiton ja Suolistosairaudet ry:n kyselystä.
Työelämässä on noin 1,9 miljoonaa ihmistä, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Lokakuussa toteutettuun kyselyyn vastasi 3 040 pitkäaikaissairasta ympäri Suomen. Tulokset paljastavat, kuinka merkittävästi pitkäaikaissairaudet vaikuttavat työkykyyn ja talouteen.
Kaksi kolmesta (66 %) vastaajasta kokee sairautensa kuormittaneen taloudellisesti. Runsas puolet (54 %) on menettänyt ansiotuloja sairauden vuoksi.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten sairaus heikentää toimintakykyä asteikolla 1–10. Keskiarvo oli 5,9 ja yleisimmät vastaukset olivat 7 ja 8. Vain joka kymmenes ei koe sairaudella olevan suurta vaikutusta toimintakykyyn.
Joka neljäs on vaihtanut työpaikkaa sairauden takia
Sairaus on vaikuttanut tai rajoittanut ammatinvalintaa vajaalla puolella (42 %) vastaajista. Joka viides (22 %) on joutunut kouluttautumaan uudelleen sairauden vuoksi.
Työpaikan vaihto on ollut vielä yleisempää: joka neljäs (25 %) vastaajista ilmoittaa joutuneensa vaihtamaan työpaikkaa sairauden takia.
– Sairastuin nivelreumaan aikuisiällä. Hoitajan ammatti ja vuorotyö ei sopinut lainkaan sairaudelleni. Olen yrittänyt pois alalta, mutta työttömänä eläminen on vaikeampaa kuin palkkatyössä väkisin oleminen, kertoo yksi vastaajista.
Lähes kolmannes (29 %) vastaajista on kokenut asenteellisuutta työelämässä.
Useat vastaajat kuvasivat konkreettisia esteitä, ennakkoluuloja ja puutteita työelämän joustoissa:
– Työnantaja edellyttää lisää läsnätyötä, vaikka se ei työni kannalta ole tarpeen. Suolistosairauden kanssa työmatkat ovat yhtä helvettiä ja kuormittavat sekä henkisesti että fyysisesti.
Siilojen purulle suuri tarve
Kyselyn tulosten pohjalta 11. marraskuuta eduskunnan Pikkuparlamentissa etsittiin ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien tukemiseen työelämässä.
– On välttämätöntä purkaa esteitä työllisyyspalvelujen ja sosiaali- ja terveyshuollon välillä, yhteistyö ei tällä hetkellä vielä toimi riittävän hyvin. Toivon vilpittömästi, että jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus osallistua työelämään oman jaksamisen ja työkyvyn mukaan. Se ei tarkoita jokaiselle 40 tunnin työviikkoa, vaan tarvitaan joustoja, työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoi.
Kokemuspuheenvuorossa Hanna Vertanen-Greis kertoi työurastaan vaikeaan astmaan sairastumisen jälkeen.
– Sairastumisen jälkeen jäin ensin vuorotteluvapaalle musiikinopettajan työstä ja sen jälkeen opiskelin aikuiskoulutustuella. Työskentelen nyt tutkijatohtorina ääniergonomian alalla. Ilman näitä rakenteita tämä ei olisi ollut mahdollista, Vertanen-Greis sanoo.
Keskustelussa kaikki puhujat korostivat, että tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja ja joustavia malleja, kuten osa-aikatyötä, etätyötä ja mukautettuja tehtäviä. Työnantajille tarvitaan myös taloudellisia kannustimia näiden toteuttamiseen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen yhteensovittaminen nousi keskustelussa keskeiseksi keinoksi. Työhön palaamisen ja etuuksien yhdistämisen tulisi olla sujuvaa ilman, että ihmisen täytyy pelätä toimeentulon puolesta työtä vastaanottaessaan.
Tilaisuudessa puhuneet kansanedustajat Oskari Valtola (kok.), Mia Laiho (kok.), Hanna-Leena Mattila (kesk.), Hanna Holopainen (vihr.) ja Saku Nikkanen (sd.) korostivat parlamentaarisen yhteistyön merkitystä ja toivat esiin, että yhteistä tahtoa ratkaisujen löytämiseen on olemassa.
– Työkyvyn tukeminen ja ihmisläheinen työelämä hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Työelämän on joustettava ihmisen mukaan, ei päinvastoin, kansanedustaja Hanna Holopainen (kesk.) totesi.
Lue tapahtuman koko koonti uutisestamme (12.11.2025).
Kyselystä
Kysely oli avoinna lokakuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Linkkiä jaettiin järjestöjen viestintäkanavissa, ja se oli avoin myös muille kuin jäsenille.
Vastaajista 14 prosenttia oli alle 40-vuotiaita ja 39 prosenttia yli 60-vuotiaita. Vajaa 70 prosenttia oli joko kokopäivätöissä, yrittäjänä tai työtön. Vastauksia saatiin kaikilta hyvinvointialueilta, eniten Pirkanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Helsingistä.
Vastaajien sairaudet painottuivat kyselyn tehneiden järjestöjen kohderyhmiin, kuten reuma-, iho-, allergia- ja suolistosairauksiin. Kolmannes valitsi vastausvaihtoehdon ”Muu, mikä”. Monisairaus on yleistä: keskimäärin jokaisella vastaajalla on kaksi eri pitkäaikaissairautta.
Lisätietoja:
Elisa Arvola, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija, Suolistosairaudet ry, elisa.arvola@suolistosairaudet.fi, puh. 040 667 1226
Risto Heikkinen, erityisasiantuntija, Allergia-, Iho ja Astmaliitto ry, risto.heikkinen@allergia.fi, puh. 045 114 4459
Hannele Kirveskoski, vaikuttamistyön asiantuntija, Psoriasisliitto ry, puh. hannele.kirveskoski@psori.fi, puh. 0400 341 484
Maria Mattila, vaikuttamistyönasiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikka, Suomen Reumaliitto ry, maria.mattila@reumaliitto.fi, puh. 044 768 0448