Katseet mahdollisuuksiin, yhteistyöhön ja kokonaisuuden hahmottamiseen – koonti Miten tukea pitkäaikaissairaita työelämässä -tilaisuudesta
Työelämä on haastavassa tilassa ja monen kohdalla tätä haastetta voi lisätä pitkäaikaissairaus. Tuodaksemme pitkäaikaissairaiden näkökulmaa työelämäkeskusteluihin, järjestimme yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliiton, Psoriasisliiton sekä Reumaliiton kanssa tiistaina 11.11.2025 Miten tukea pitkäaikaissairaita työelämässä -keskustelutilaisuuden eduskunnan Pikkuparlamentissa.
Tilaisuudessa tarkasteltiin, miten pitkäaikaissairaita voi tukea työelämässä ja miten lainsäädännöllä voidaan edistää pitkäaikaissairaiden työllistymistä ja heidän työolojaan. Tavoitteena oli tuoda esiin ratkaisuja, joilla voidaan parantaa pitkäaikaissairaiden asemaa työmarkkinoilla, lisätä osallisuutta ja tukea työkyvyn säilymistä.
Joustoilla on väliä
Tilaisuuden avasi kansanedustaja Oskari Valtola (kok.) ja juonsi Suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvanto. Sairastavien oma ääni johdatteli työteeman ääreen, kun Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n erityisasiantuntija Risto Heikkinen esitteli järjestöjen yhteistyönä toteuttaman työelämäkyselyn tuloksia. Lokakuussa 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 3 040 pitkäaikaissairasta ympäri Suomen.
Kyselyyn vastanneista sairaus on vaikuttanut tai rajoittanut ammatinvalintaa vajaalla puolella (42 %) vastaajista ja joka viides (22 %) on joutunut kouluttautumaan uudelleen sairauden vuoksi. Lisäksi kaksi kolmesta (66 %) vastaajasta kokee sairautensa kuormittaneen heitä taloudellisesti.
Kyselyssä pyydettiin myös vastaajilta terveisiä tilaisuuteen ja päättäjille. Viesteissä korostui tarve erilaisiin työelämän järjestelyihin, jotka mahdollistavat monen pitkäaikaissairaan työelämässä pysymisen.
”Työelämän ja rakenteiden tulee tukea uudelleenkouluttautumista / joustoa työelämässä, jotta myös pitkäaikaissairaat voivat olla osallisia työelämässä”, sanoitti eräs työelämäkyselyyn vastannut.
Lähes jokaisessa tilaisuuden puheenvuorossa korostettiin työelämän käytäntöjen ja järjestelyjen tärkeyttä ja mahdollisuutta joustavaan työntekoon. Kokemuksensa aiheesta toi esiin myös vakavan astman vuoksi alaa vaihtanut Hanna Vertanen-Greis:
– Onko pitkäaikaissairaus ja työ uhka vai mahdollisuus? Kääntäisin katseet mahdollisuuksiin. Erilaiset tukitoimet ja joustot mahdollistivat itselleni uuden uran. Ilman silloisia rakenteita olisin vielä roikkumassa aikaisemmassa työssäni.
Mahdollisuuksia yhteistyöhön
Työministeri Matias Marttinen (kok.) korosti puheenvuorossaan mahdollisuuksien ja toivon näkemisen tärkeyttä pelkkien uhkien ja esteiden sijaan.
– Jos mietitään, miten sairauksien hoito on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana antaa sekin toivoa siihen, että työelämässä voi jatkaa ja sairautta voidaan hoitaa. Elämä on täynnä mahdollisuuksia.
Marttisen tavoin myös kansanedustaja Mia Laiho (kok.) painotti puheenvuorossaan toivon ja mahdollisuuksien esillä pitämisen tärkeyttä etenkin nuorille. Viitaten aikaisemmin tilaisuudessa esiteltyyn kyselyyn nosti Laiho esiin sen, miten pitkäaikaissairaus vaikuttaa paitsi ammatinvalintaan myös opiskeluun ja armeijan suorittamiseen.
– Olisi tärkeää, että kaikki, jotka haluavat ja joilla sairauden puolesta on mahdollista armeijaan päästä, sinne myös pääsisivät. Se on tärkeää myös nuoren itsetunnon kehittymiselle.
Kansanedustajien puheenvuoroissa tuotiin esiin myös huoli työmarkkinoiden polarisoitumisesta, vaikka tärkeää olisi nähdä ja mahdollistaa jokaisen panos työelämään. Tilanteeseen nähtiin myös ratkaisuja.
– Työnantajalle pitäisi luoda taloudellisia kannustimia, joustavien työratkaisujen toteuttamiseen, esitti kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.).
– Tarvitaan työelämää, joka joustaa ihmisen mukaan eikä toisin päin. — Kysymys on muun muassa joustavista työajoista, etätyömahdollisuuksista, osa-aikatyön ja osasairauspäivärahan sujuvammasta käytöstä sekä työterveyshuollon tuesta työssä jaksamiselle, Hanna Holopainen (vihr.) listasi.
Vaikka kehittyneet hoitomuodot ovat tärkeänä osana tukemassa pitkäaikaissairaiden työkykyä ja työelämässä pysymistä, tunnistettiin monissa puheenvuoroissa myös ongelmakohtia. Isona haasteena nähtiin eri organisaatioiden yhteistyön puute.
– On välttämätöntä purkaa esteitä työllisyyspalvelujen ja sosiaali- ja terveyshuollon välillä, yhteistyö ei tällä hetkellä vielä toimi riittävän hyvin. Toivon vilpittömästi, että jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus osallistua työelämään oman jaksamisen ja työkyvyn mukaan. Se ei tarkoita jokaiselle 40 tunnin työviikkoa, vaan tarvitaan joustoja, työministeri Marttinen sanoi.
Tarve kehittää nivelvaiheita
Paneelikeskustelussa pohdittiin konkreettisia keinoja tukea pitkäaikaissairaita työelämässä. Yhtenä ongelmana tuotiin esiin haasteet hahmottaa yksilön kokonaiskuvaa. Tarvittaisiin kykyä nähdä, mitä eri organisaatioissa ja rakenteissa yksilön hyväksi tehdään, ettei tehtäisi päällekkäisyyksiä ja osattaisiin tarvittaessa ohjata ihmistä paremmin eteenpäin.
– Meidän pitäisi pystyä kehittämään nivelvaiheita. Eri toimijoiden tarjoamat palvelut yksilön hoitopolulla muodostaisivat yhtenäisen eheän kokonaisuuden. Tarvittaisiin jokin taho, joka tätä kokonaisuutta tarkastelisi. Nythän se on yksilön omalla vastuulla, Kelan projektipäällikkö ja kehittämisen asiantuntija Sari Mikkola totesi tiivistäen.
– Hoidon jatkuvuus on tärkeää ja tätä tukee omalääkäri- ja omahoitajamalli. Pitkäaikaissairauden kohdalla hoitoa tukee se, ettei hoitava taho vaihtuisi joka kerta, sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Kimmo Tarvainen nosti esimerkkinä esiin.
Paneelikeskusteluun osallistui myös Työterveyslaitoksen työterveyshuollon erikoislääkäri Tom Oikarinen. Tilaisuuden päätti kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.).
Kokemusäänen, asiantuntijoiden sekä kansanedustajien näkemykset yhteen tuonut neljän järjestön keskustelutilaisuus osoitti, miten tärkeää on mahdollistaa myös pitkäaikaissairaiden työelämässä pysyminen. Tarvitaan työelämää, joka tarjoaa erilaisia osallistumisen ja työn toteuttamisen tapoja, mutta myös uskoa mahdollisuuksiin sekä tukiverkkoja, jotka kannattelevat työkyvyn heikentyessäkin.
Suolistosairaudet ry haluaa osaltaan kiittää kaikkia tilaisuudessa puheenvuoronsa antaneille sekä tilaisuutta läsnä tai etänä seuranneille. Tilaisuus on katsottavissa kahden viikon ajan Reumaliiton Youtube-kanavalta.